Skip to content

Kuka on Heta?

Murteensa menettänyt oululainen. Kovaääninen keskustelija. Reissailija ja ikuinen eksyjä. Ainainen uusien kokemusten metsästäjä. Ihminen, joka itkee sitten, kun David Attenboroughsta joskus aika jättää. Elokuvissa itkijä ja hiljainen mietiskelijä. Kävelijä, joka innostuu perhosista. Valokuvaaja, joka ei koskaan ole valmis. Videoiden tekijä, jolle arjen pienet asiat ovat kullan arvoisia. Maailmalle haikaileva helsinkiläinen. 

Mitä, jos joskus sinun täytyisi tiivistää elämäsi CV:n tyyppiseksi esittelyksi? Mitä sanoisit?

Minä olen kaikkea tuossa yllä ja monta muuta asiaa. Olen aikoinaan karannut nykyisen Oulun pikkukunnasta maailmalle Skotlantiin, jossa opiskelin kirjallisuuden ja elokuvatieteiden kandidaatiksi. Baarimikon tehtävät, tarjoilijan arki ja elokuvateatterityöntekijän hulinat tulivat tuolloin tutuiksi. Tutkinnosta jäi rakkaus erikoisiin elokuviin ja kyky käsittää maailmaa kokonaisempana kokonaisuutena kuin aiemmin. Työarjesta jäi taito tehdä ilmapalloeläimiä.

Minulla on aina ollut palo maailmalle. Pienenä muistan, kun vanhempani puhuivat salakielellä. Halusin kovasti oppia tuon salaisen kielen, jota en ymmärtänyt. Selvisi, että kyseessä oli englanninkieli. Tuolta, jostain polvenkorkuisilta ajoilta kumpusi kipinä lähteä maailmalle. Noin 13 vuotta myöhemmin muutinkin Skotlantiin opiskelemaan, käyttämään salakieltä, johon olin jo pienenä rakastunut. Vuosien varrella olen reppureissannut, nukkunut rahtilaivan kannella, yöpynyt hienoissa hotelleissa ja kavereiden nurkissa maailman eri kolkissa. Minä nautin samoihin paikkoihin palaamisesta yhtä paljon kuin uusien kohtaamisesta.

Suomeen palattuani päädyin opiskelemaan kulttuurienvälistä viestintää Jyväskylään. Opintojen aikana ystäväpiirini kansainvälistyi entisestään, innostukseni kulttuureita kohtaan kasvoi ja pääsin todella pohtimaan kulttuurienvälistä kohtaamista matkoillani. Opin analysoimaan omia kokemuksiani ja virheitäni. Sain opinnoiltani paljon itsevarmuutta omaa tekemistäni kohtaan ja palon uuden oppimiselle. Vuosi sitten pohdin graduani ja valmistauduin Kenian matkalle. Päätin perustaa Hetamentaries-matkablogin. Ensimmäiseen vuoteen mahtui paljon; matkoja Suomessa ja kaukomailla, kaapista tuleminen ja arjen pienistä hetkistä nauttimisen ilo. Blogi on antanut minulle rajattomasti uusia kokemuksia ja katsotaan missä ollaan ensi vuonna.

Terveisiä siis asuntomme keittiöstä, Helsingistä! Mahtavaa, että olet eksynyt tänne ja tule eksymään kanssani vielä vähän lisää!